Suomessa kansalliset yhtenäiset hoitosuositukset julkaistaan Käypä Hoito-suosituksina. Edeltävä Astman Käypä Hoito-suositus oli julkaistu vuonna 2012, joten tutkimusnäyttöä ja muutoksia astman hoitokäytännöissä on edellisen suosituksen jälkeen kertynyt runsaasti ja päivitys onkin ollut hartaasti odotettu. Mitä uutta päivitetty Käypä Hoito sitten tuo?
Tärkeimmät nostot
Suositusryhmä on nostanut yhteenvetona pääkohtina esille astmapotilaiden yksilöllisen henkilökohtaisen hoidon ja ohjauksen, vaikeaan astmaan tulleet uudet tehokkaat hoitomuodot ja pyrkimyksen tarpeettoman suuriannoksisen kortisonin käytön välttämiseen astman hoidossa.
Tavoitteet
Astman hoidon tavoitteita ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoitosuosituksen tavoitteena on ehkäistä astman aiheuttamaa toimintakyvyn alenemaa, työkyvyttömyyttä ja kuolemia. Tavoitteena on myös liialliseen steroidihoitoon liittyvien haittojen vähentäminen.
Yksilöllisyys
Uusi hoitosuositus korostaa aikaisempaa enemmän yksilöllisyyttä – sama hoito ei sovellu kaikille ja potilaita pitää seurata säännöllisesti. Astma voidaan nykykäsityksen mukaan jakaa tulehdusmekanismin mukaisiin alatyyppeihin ja astman ilmenemismuoto myös vaihtelee yksilöllisesti. Eroja on niin astman alkamisiän, oireiden vaikeuden, pahenemisvaiheiden esiintymisen kuin liitännäissairauksien esiintymisessä. Vaikka hoito onkin yksilöllistä niin kaikissa potilasryhmissä hoidon kulmakivenä on kuitenkin tulehduksen hillitsemiseen käytettävät hengitettävät lääkkeet.
Hoito
Päivittynyt hoitosuositus korostaa lääkehoidon säätämistä astman hallinnan mukaan. Astman pahenemisvaiheiden omahoidossa on luovuttu rutiininomaisesta inhalaatiosteroidin annoksen suurentamisesta. Hengitettävä steroidilääke on edelleen astman hoidon kulmakivi, mutta mikäli se ei riitä pitämään oireita kurissa, aloitetaan sen rinnalle yksi tai useampi lisälääke. Vastaavasti pahenemisvaiheiden omahoidon ohjaukseen liittyy potilaan yksilöllinen ohjaus lääkityksen muuttamiseen ja säännöllisillä seurantakäynneillä arvioidaan yhdessä potilaan kanssa, miten hyvin valittu lääkitys on toiminut. Uudet käyttöön tulleet biologiset lääkkeet ovat mullistaneet vaikean astman hoitovaihtoehtoja ja merkittävästi vähentäneet tarvetta säännölliselle tablettimuotoiselle kortisonihoidolle. Vaikean astman hoidon arvio kuuluu erikoissairaanhoitoon.
Seuranta
Uusi suositus korostaa erityisesti säännöllisen seurannan merkitystä. Tämä onkin todella tärkeää, jotta tavoitteiden mukaisesti lääkitystä pystytään myös keventämään ja siten vähentämään steroidihoidon haittoja asettamatta kuitenkaan hoidon tehoa ja turvallisuutta vaaraan. Seurantaan kuuluu oireiden ja riskitekijöiden selvitys sekä lääkekäytön tarkistaminen. Keuhkojen toimintaa tulisi seurata spirometrialla 2–5 vuoden välein tai tiheämmin, jos astma ei ole hallinnassa tai potilaalla on riskitekijöitä pahenemisvaiheille. Lapsilla seurantaa tehdään yleensä vuosittain.
